torstai 7. helmikuuta 2013

Kuulumisia Katjalta.

Tottapa, Katja hoiti Prinssiä viikonlopun, ja sain hänet suostuteltua siihen, että kertoilisi viikonlopusta teille (:

Juu, eli kokeilin Nakkikaveria edellisellä viikolla parikin kertaa Jojon valvovan silmän alla ja tykkäsin pojasta kovasti. Lievästi sanottuna, siis. :D Aika paljon on tullut ratsastettua monenlaisilla hevosilla, mutta ikinä ei ole minkään hevosen selässä tullut sellaista fiilistä että voisin pistää samantien taskuun ja viedä kotiin. Nakki oli hyvällä tavalla erittäin herkkä ja kevyt niin suusta kuin kyljistäkin ja vastasi salamannopeasti istunnan muutoksiin. Jopa niin nopeasti että esim. siirtyminen oli vasta omassa mielessäni ajatuksena kun hevonen jo reagoi. Aivan ihana! Piti ihan muuttaa omaa ratsastusta totuttua kevyemmäksi että löydettiin yhteinen sävel. Laukata uskalsin vasta vähän myöhemmin kun näkemäni perusteella meno oli kovaa ja tasapainotonta räpätystä (en siis ole koskaan ennen ratsastanut ex-ravurilämpösellä, antakaa anteeksi :D) ja juuri siltä se tuntuikin. Tai lähinnä mun oli vaikea mukautua laukan rytmiin, joka ei tietenkään hepparaukan tasapainon säilyttämistä yhtään auttanut. Mutta joo, totesin kuitenkin että on sillä askellaji jonka nimi on Laukka.

Niin, siinäpä vähän ensivaikutelmaa ponista. Viikonlopun perushoito meni aika kivasti. Ruuna oli kiltti ja toimiva ja ruokinta ja tarhaus sujui kuin minkä tahansa hevosen kanssa. Suunnittelin että ratsastan sen vain yhtenä päivänä, lauantaina. Olihan mullakin viikonloppu ;).

Nakki päätti näyttää kaikki vähemmän ihastuttavat rutiinit käytävällä kun harjailin ja laitoin kuntoon (aikaisemmin Jojo laittanut ponin mulle valmiiksi samalla kun ite siivoan karsinaa, niin tuli vähän yllätyksenä..) Taukoamaton heiluminen ja jalan kaaputtaminen, oli kärsivällisyys koetuksella jo ennen kuin satula oli selässä. Ajattelin että Jes! Tästähän tulee kiva ja rentouttava reissu kun nyt jo hermot riekaleina. Onneks Nakki pelasti ja käveli maneesille tosi rauhallisesti niin kiukku oli kerinnyt hälvetä sillä matkalla. :)

Maneesissa oli samaan aikaan toinenkin ratsukko ja edelliseltä päivältä jätettyjä esteitä pystyssä, niin päätin heti alkuunsa etten laukkaa tänään. Ei sillä ettei jarrut toimisi, mutta poni on tosiaan niin herkkä istunnalle että jos ajattelen meneväni vasemmalle ympyrällä ja tahtirikon seurauksena mun ulkolonkan nivelneste tai pikkusormen lohjennut kynsi osoittaa oikealle niin ympyräura saattaa yllättäen kasvaa ja tiellä voi olla joko este tai se toinen ratsukko...

Nakki oli rento ja miellyttämishaluinen, kuten aina. Tein aluksi siirtymisiä; käynti-seis-käynti ja ravi-käynti-ravi. Sitten väistöjä käynnissä joista poika sai kehuja ja niistähän se oikein innostui ja tuntui että se olisi askeltanut ristiin vaikka maailman ääriin. Ravissa pyysin vain yhdet väistöt molempiin suuntiin kun niitä vissiin vähemmän tehnyt ja se reagoi hyvin ja tajusi homman jujun. Hyvä poika! Kun sain ravin rauhalliseksi niin pystyin jopa istumaan harjoitusravia pitkän aikaa ja tein ympyröitä ja voltteja. Nakilla on siis iso ravi jossa on tosi vaikea istua.. :P Lopuksi keventelin ja kävelytin.
Tallissa ruuna kuivatteli hetken loimen alla ja sai linimentit kinttuihin ja melassimehua kitusiin.

Siinäpä viikonlopun kohokohdat oikeastaan. Tulipahan melekonen rommaani, pahoottelen. ^^
-Katja-

Onpas tuo Katja kova kirjoittelemaan!
Ajattelin ensin, että kertosin teille meidän huisin jännästä alku viikosta, mutta tulin tulokseen, että tässä taitaa olla tarpeeksi luettavaa hetkeksi, joten viikon kohonkohdat siirtyvät jollekkin toiselle päivälle. Laitan tähän nyt vielä yhden kuvan kuitenkin, jotta saatte sitten arvuutella mitä on tapahtunut (; Miun fb-kaverit tietävätkin jo, joten älkää paljastako!

~ Jojo

Okei, oli pakko laittaa toinenki kuva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muistathan kommentoida nätisti (: